Siemenöljyt; Onko pelottelu perusteltua?

Sosiaalisessa mediassa esitetään väitteitä, että siemenöljyt mm. lisäävät tulehdusta ja oksidatiivista stressiä sekä ovat lähes kaikkien kroonisten sairauksien taustalla.

Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tue näitä väitteitä. Päinvastoin, siemenöljyillä on havaittu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia, erityisesti silloin, kun niitä käytetään kovien rasvojen korvaamiseen. Virheelliset väitteet perustuvat yleensä tiettyihin tutkimuksiin, joita käsitellen tarkemmin alla.

Sydney Diet-Heart Studyyn (1966-1973)

Tutkimukseen osallistui 458 sydänsairaudesta kärsivää miestä, joiden ikä vaihteli 30–59 vuoden välillä. Toiselle ryhmälle annettiin kovia rasvoja, kun taas toisen ryhmän rasva korvattiin safloriöljyllä, joka sisältää runsaasti omega-6-rasvahappoja mutta ei juuri lainkaan omega-3-rasvahappoja. Tutkimuksessa safloriryhmällä kuolleisuus oli runsaampaa huolimatta 13% kolesterolin laskusta.

On tärkeää kuitenkin huomioida, että tuon ajan kasvirasvoissa esiintyi hydrogenoinnin seurauksena transrasvoja. Tutkimuksessa käytetty Miracle margarine sisälsi jopa 15% transrasvoja, joiden tiedetään olevan terveydelle haitallisia. Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut siemenöljyjen ja tarkemmin omega-6 rasvahappojen olevan terveydelle haitallisia.

Tutkimuksesta voidaan tehdä ainoastaan se johtopäätös, että transrasvojen runsasta saantia tulisi välttää. Merkittävimmät transrasvojen lähteet Suomessa ovat lihan, maidon ja voin rasva. Saanti on kuitenkin FinRavinto 2017 tutkimuksen mukaan keskimäärin matalaa.

Minnesota Coronary Experiment (1968-1973)

Minnesota Coronary Experiment toteutettiin mielisairaalassa ja siihen osallistui yli 9400 henkilöä, joiden ikä vaihteli 20 ja 97 vuoden välillä. Osallistujille tarjottiin joko perinteistä amerikkalaista ruokavaliota, joka sisälsi runsaasti kovia rasvoja, tai vaihtoehtoista ruokavaliota, jossa rasva korvattiin maissiöljyllä ja margariinilla. Maissiöljyruokavalio sisälsi runsaasti omega-6 rasvahappoja ja hyvin vähän omega-3 rasvahappoja. Tutkimusta varten valmistettiin jopa kasvilihoja, juustoa ja maitoa joista poistettiin maahdollisimman paljon muita rasvoja ja korvattiin maissiöljyllä. Tämän seurauksena omega-6 suhde oli epärealistisen korkea suhteessa omega-3 rasvahappoihin. Hydrogenoinnin vuoksi myös transrasvojen määrä oli nykyistä saantia korkeampaa vaikka sen määrää yritettiin laskea.

Ensimmäisen vuoden aikana 75 % osallistujista keskeytti tutkimuksen päästyään mielisairaalasta. Moni siis noudatti ruokavaliota vain kuukausia ja vain pieni osa noudatti ruokavaliota 3 vuotta, joka edelleen on lyhyt aika sydänsairauksien seurannassa. Tästä syystä tutkimusta pidetään epäonnistuneena. Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut siemenöljyjen olevan haitallisia.

Los Angeles Veteran Trial (1969)

Tutkimukseen osallistui 846 miestä, joiden keski-ikä oli yli 60 vuotta. Yhdelle ryhmälle annettiin runsaasti kovia rasvoja sisältävä ruokavalio, kun taas toisessa ryhmässä rasvat korvattiin maissiöljyllä ja margariinilla. Kasviöljyä käyttäneessä ryhmässä havaittiin merkittäviä hyötyjä sydän- ja verisuonisairauksien osalta. Kokonaiskuolleisuudessa ei kuitenkaan ollut eroja, mikä saattaa johtua siitä, että kasviöljyryhmän osallistujat elivät pidempään ja ehtivät sairastua enemmän esimerkiksi syöpiin verrattuna tyydyttyneitä rasvoja käyttäneeseen ryhmään, jossa sydänsairauskuolleisuus oli suurempaa. On tärkeää huomioida, että kasviöljyryhmässä oli myös useita runsaasti tupakoivia osallistujia. Tämä tutkimus on kuitenkin herättänyt sosiaalisessa mediassa pelkoa, että siemenöljyt aiheuttaisivat syöpää, vaikka tutkimusnäyttö viittaa siihen, että kasviöljyjen käyttö vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Matala-asteinen tulehdus

Matala-asteista tulehdusta on usein perusteltu jyrsijöillä tehdyillä kokeilla, joissa eläimille on annettu linolihappoa jopa 40 % energiansaannista. Kuitenkin ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu, että omega-6 rasvahappojen saanti aiheuttaisi tulehdusta. Joissakin tutkimuksissa on jopa havaittu, että omega-6-rasvahappojen käyttö voi vähentää tulehdusta, kun niillä korvataan kovia rasvoja.

Tässä on yksi laadukas 15 RCT-tutkimuksen katsaus, joka osoittaa, että omega-6 rasvahappojen käyttö ei lisää tulehdusta.

Tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttämättömillä rasvoilla parantaa kuitenkin veren rasva-arvoja ja vähentää sydänsairauksien riskiä. Tässä on aiheesta yhteenveto 40 RCT-tutkimuksesta.

Myös tyypin 2 diabeteksen riski näyttää myös pienentyvän, kun kovia rasvoja korvataan kasvirasvoilla.(Imamura ym. 2016 & Ruuth ym. 2021, )

Prosessointi

Rypsiöljyn valmistusprosessissa käytetään uuttoliuottimena heksaania, mikä herättää usein keskustelua. Lopputuotteessa heksaanin pitoisuus on noin 0,8 miljoonasosaa, eikä ole todisteita siitä, että tämä määrä olisi terveydelle haitallista. Valtaosa arkisen elämän heksaanialtistuksesta johtuu tahattomasta bensahöyryjen hengittämisestä ja vain noin 2 % heksaanista saadaan elintarvikkeiden kautta. (Helsingin yliopiston blogi)

Rypsiöljyn transrasvoihin liittyy jonkin verran huolta. On esitetty väitteitä, että prosessoinnin aikana tapahtuva kuumennus muuntaisi öljyn sisältämät alfalinoleeni- ja linolihapot elimistölle haitallisiksi transrasvoiksi. Aiemmin transrasvoja muodostui margariinien valmistuksessa hydrogenoinnin aikana. Tätä menetelmää ei kuitenkaan enää käytetä, joten rypsiöljy ei sisällä transrasvoja.

Lopuksi

Siemenöljyistä käydään usein kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Niihin näyttää liittyvän yllättävän vahvoja kantoja ja jopa tunteita. Kuitenkin, kun tarkastellaan aihetta puhtaasti tutkimustulosten valossa, siemenöljyjen käyttö ei näytä olevan terveydelle haitallista. Päinvastoin, siemenöljyillä on havaittu olevan terveydelle edullisia vaikutuksia, erityisesti silloin, kun ne korvaavat tyydyttyneitä rasvoja.

Usein siemenöljyjen vastustajat viittaavat jyrsijäkokeisiin ja vanhoihin tutkimuksiin, joissa oli merkittäviä sekoittavia tekijöitä. Samalla sivuutetaan kaikki vahva RCT-näyttö tai vedotaan salaliittoihin tutkimusrahoitusten taustalla. Tutkimusten rahoitus on kuitenkin aina julkisesti saatavilla. Oma näkemykseni on, että merkittävin syy ristiriitaisen tiedon taustalla on puutteellinen ymmärrys perus tutkimusnäytön hierarkiasta. Jos olet kiinnostunut syventämään ymmärrystäsi ravitsemustiedosta, suosittelen lukemaan artikkelini "Miksi ravitsemustieto on ristiriitaista ja miten sitä tulee tulkita?"

Yhteenveto

• Kasviöljyihin liittyy paljon pelottelua, jota tutkimusnäyttö ei tue. Tutkimukset osoittavat selkeästi niiden hyödyllisyyden, kun niitä käytetään korvaamaan kovia rasvoja.

• Väitteet siemenöljyjen tulehdusta lisäävästä vaikutuksesta perustuvat jyrsijäkokeisiin, joissa eläimille on annettu linolihappoa epärealistisen suuria määriä. Jyrsijäkokeet sijoittuvat tutkimusnäytön hierarkiassa alhaiselle tasolle, joten niiden perusteella ei voida tehdä vahvoja johtopäätöksiä, erityisesti kun ihmisillä tehtyä tutkimusta on runsaasti saatavilla.

• Rypsiöljyn prosessointiin liittyy paljon kauhistelua. Prosessointi koostuu kolmesta päävaiheesta: siementen valmistelu, raakaöljyn uuttaminen ja öljyn puhdistaminen. Prosessoinnin avulla öljystä saadaan paremmin säilyvä sekä miellyttävämmän hajuinen ja näköinen. Rypsiöljyä on saatavana myös kylmäpuristettuna, mutta ravintoarvot ovat molemmissa yhtä hyvät.

• Aiemmin margariinien valmistuksessa syntyi hydrogenoinnin seurauksena transrasvoja. Hydrogenoinnista on kuitenkin luovuttu, joten transrasvoja ei enää synny.

• Merkittävimmät transrasvojen lähteet Suomessa ovat maidon ja voin rasvat sekä märehtijöiden liha. Transrasvojen saanti on kuitenkin Suomessa kuitenkin keskimäärin matalaa.

P.S Jos pidit lukemastasi ja haluat ilmoituksen uudesta artikkelista sähköpostiisi, käy etusivullani ja liity sähköpostilistalleni.

Lähteet:

Basu A ym. Dietary factors that promote or retard inflammation. Arteriosclerosis, Thrombosis, and Vascular Biology 2006. DOI: 10.1161/01.ATV.0000214295.86079.d1

Helsingin yliopsto. Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus: rypsiöljyn terveellisyys ja prosessointi. https://blogs.helsinki.fi/hnfb124-2017/tag/heksaani/

Johnson GH ym. Effect of dietary linoleic acid on markers of inflammation in healthy persons: a systematic review of randomized controlled trials. Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics 2012. DOI: 10.1016/j.jand.2012.03.029

Los Angeles Veterans Administration Diet Study. Nutriton Reviews 1969. DOI: 10.1111/j.1753-4887.1969.tb03659.x

Ramsden ym. Research Review: Old data on dietary fats in context with current recommendations. The Nutrition Source 2016.

Ramsden CE ym. Use of dietary linoleic acid for secondary prevention of coronary heart disease and death: evaluation of recovered data from the Sydney Diet Heart Study and updated meta-analysis. BMJ 2013. DOI: 10.1136/bmj.e8707

Valsta L ym. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus

Wang Q ym. Effects of Dietary Linoleic Acid on Blood Lipid Profiles: A Systematic Review and Meta-Analysis of 40 Randomized Controlled Trials. Foods 2023. DOI: 10.3390/foods12112129

Kirjoittajasta:

Olen Toni Hyytinen, urheiluravitsemuksen asiantuntija ja valmentaja. Olen suorittanut urheiluravitsemuksen ja liikuntalääketieteen opintoni Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi olen suorittanut Personal Trainer ja Ravitsemusvalmentaja -sertifikaatit Nordic Health Academylla. Minulla on yli 25 vuoden kokemus tavoitteellisesta voima- ja kestävyysharjoittelusta sekä 10 vuoden kilpailutausta vapaaottelussa ja lukkopainissa. Valmennettavani edustavat laajaa kirjoa eri lajeista, aina tavoitteellisista kuntoilijoista MM-tason urheilijoihin.