top of page
  • Writer's pictureToni Hyytinen

SYÖMISHÄIRIÖT URHEILIJOILLA. MITÄ KANNATTAA TIETÄÄ?

Updated: Apr 23


Urheilijoiden keskuudessa syömishäiriöoireilu on yleistä. Syömishäiriöiden hoidossa tulee kääntyä aina terveydenhuollon puoleen, mutta myös urheilijoiden läheisten sekä valmentajien on hyvä tunnistaa sen oireita ja tiedostaa sille altistavia tekijöitä.

Syömishäiriöön sairastutaan tyypillisesti nuorena, mutta myös vanhempi urheilija voi alkaa oireilla. Syömishäiriöön voi sairastua sukupuolesta tai lajista riippumatta. Oireilua esiintyy sekä amatööri, että ammattilaisurheilussa, eikä se aina näy päällepäin. Syömishäiriö on hyvin haitallista sekä urheilijan suorituskyvylle, että terveydelle. On kuitenkin tärkeää muistaa, että urheilu voi olla monesti myös syömishäiriöltä suojaava tekijä.


Oireiden synty

Joka neljännellä aikuisurheilijoista ja joka viidennellä nuorista urheilijoista on jonkin tasoista lievempää syömisen häiriintymistä. Syömishäiriön lievemmästä muodosta puhutaan usein häiriintyneenä syömisenä, josta on aina riski edetä vakavampaan muotoon.

On tyypillistä, että urheilija pyrkii pudottamaan muutaman kilon painoaan parantaakseen suorituskykyään tai näyttääkseen urheilullisemmalta. Alkuun suorituskyky voi hieman parantuakkin kehon voima/painosuhteen ja suhteellisen hapenottokyvyn myötä. Urheilija voi myös kokea olonsa kevyemmäksi ja saada esimerkiksi kehuja ulkonäköönsä liittyen, joka toimii usein toimintaa vahvistavana tekijänä. Kuitenkin energiavajeen pitkittyessä sairastumis- ja loukkaantumisriski kasvavat sekä suorituskyky alkaa heikentyä. Urheilijalle voi syntyä lihomisen pelko ja syömistä aletaan varoa etenkin, jos harjoittelua joudutaan rajoittamaan loukkaantumisen tai sairastelun myötä. Samalla riski syömishäiriön kehittymiseen kasvaa. Oireisiin on tärkeää reagoida nopeasti, sillä nopea puuttuminen parantaa toipumisen ennustetta.


Mahdollisia hälytysmerkkejä urheilijan syömisen häiriintymisestä

  • Jatkuva huoli painosta

  • Halu laihtua 1-2 kg

  • Pyrkii vähentämään energiansaantia niukalla aamupäivän aikaisella syömisellä

  • Voimakas makeanhimo

  • Tiukat säännöt syömisessä

  • Syöminen yksin

  • Suuttuminen ja selittely jos syömiseen puututaan

  • Epäsäännöllinen syöminen

  • Tarkka kalorien laskeminen

  • Iltaa kohden kasvava kova nälkä

  • Illalla runsas napostelu ja jatkuva syöminen

  • Heikentynyt suorituskyky

  • Naisilla ja tytöillä kuukautisten poisjääminen

  • Vatsavaivat


Altistavia tekijöitä

Syömishäiriölle altistavia tekijöitä voivat olla mm. urheilijan persoonallisuuspiirteet, kuten perfektionismi, tunnollisuus ja huono itsetunto. Myös lajikulttuurilla voi olla merkittävä rooli syömishäiriöriskiin. Painokeskeisyys, kehoon kohdistuvat kommentit, yliharjoittelu ja askeettisuuden ihailu voivat toimia altistavina tekijöinä. Valmentajilla onkin suuri vastuu siitä, miten urheilijoiden kanssa painosta puhutaan, sillä yksittäinen kommentti voi pahimmillaan toimia syömishäiriön laukaisevana tekijänä. Jos urheilija kokee tarvetta laihduttaa, tulee aina pohtia onko se oikeasti tarpeellista ja asiassa kannattaa konsultoida urheiluravitsemuksen asiantuntijaa.


Laukaisevia tekijöitä

  • Pitkittynyt laihduttaminen

  • Loukkaantuminen

  • Kotoa pois muuttaminen

  • Ulkonäköön liittyvä yksittäinen kommentti

  • Ihmissuhdeongelmat

  • Seksuaalinen hyväksikäyttö

  • Läheisen sairastuminen tai kuolema


Nopea puuttuminen tärkeää

Mitä nopeammin syömishäiriöön saadaan hoitoa, sitä nopeampaa toipumista voidaan odottaa. Oireiden tunnistaminen voi olla kuitenkin haastavaa, sillä syömishäiriöön liittyvä käyttäytyminen on tyypillistä urheilussa ja usein syömishäiriöstä kärsivä peittelee oireitaan. Myös ero häiriintyneestä syömisestä tai syömishäiriöstä kärsivästä, kurinalaisesti syövään urheilijaan on häilyvä. Kuitenkin syömiseen ja ulkonäköön liittyvää ahdistusta voidaan pitää erottavana tekijänä.


Syömishäiriön merkkejä

  • Painon, energiansaannin sekä kulutuksen jatkuva tarkkailu

  • Häiriintynyt kehonkuva

  • Treeniohjelman ja ruokavalion pakonomainen noudattaminen

  • Itsearvostus liittyy painoon

  • Painon pakonomainen kontrollointi

  • Laihdutus epäterveellisin konstein

  • Ahmiminen

  • Ylimääräinen liikunta, jolla pyritään lisäämään kulutusta


Ennaltaehkäisy

Syömishäiriö on vakava ja mahdollisesti hyvin pitkäaikainen vaiva, joten sen ennaltaehkäisy on tärkeää. Urheilijoita ei tule kannustaa kalorilaskentaan, laihdutukseen, rasvaprosentin seurantaan tai rajoitettuihin ruokavalioihin. Myös valmentajien on itse tärkeää toimia esimerkkeinä joustavan ruokasuhteen puolesta. Jos itse noudattaa jotain erityisen tarkkaa ruokavaliota, kannattaa pohtia, kuinka sitä tuo esille julkisesti.

urheilijan on hyvä tiedostaa, ettei kenenkään tarvitse, eikä kannata pyrkiä täydelliseen syömiseen. Etenkin esteettiset ja painoluokkalajit ovat riskialttiita syömisen häiriintymiselle ja näissä lajeisssa ravitsemusasiantuntijan konsultointi on suositeltavaa.


Lähteet


Joy E, Kussman A, Nattiv A. 2016 update on eating disorders in athletes: A comprehensive narrative review with a focus on clinical assessment and management


Mehtänen T. Urheilijoiden syömishäiriöt. Syömishäiriöille altistavat tekijät urheilussa luentotallenne. Itä-Suomen yliopisto 2020.


Ristimäki M. Urheilijoiden syömishäiriöt. Tunnistaminen ja ennaltaehkäisy luentotallenne. Itä-Suomen yliopisto 2020.






Recent Posts

See All

Comments


Post: Blog2_Post
bottom of page