Syömishäiriöt urheilijoilla; Mitä kannattaa tietää?

Urheilijoiden keskuudessa syömishäiriöoireilu on yleistä. Syömishäiriöiden hoidossa tulee kääntyä aina terveydenhuollon puoleen, mutta myös urheilijoiden läheisten sekä valmentajien on hyvä tunnistaa sen oireita ja tiedostaa sille altistavia tekijöitä.

Syömishäiriöt ilmenevät tyypillisesti nuorena, mutta myös vanhemmilla urheilijoilla voi esiintyä oireita. Syömishäiriö voi kehittyä sukupuolesta tai urheilulajista riippumatta. Oireita esiintyy sekä amatööri- että ammattiurheilussa, eikä niitä aina voi havaita ulkoisesti. Syömishäiriö vaikuttaa haitallisesti sekä urheilijan suorituskykyyn että terveyteen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että urheilu voi usein toimia myös syömishäiriöiltä suojaavana tekijänä.

Oireiden synty

Joka neljännellä aikuisurheilijoista ja joka viidennellä nuorista urheilijoista on jonkin tasoista lievempää syömisen häiriintymistä. Syömishäiriön lievemmästä muodosta puhutaan usein häiriintyneenä syömisenä, josta on aina riski edetä vakavampaan muotoon.

On yleistä, että urheilija pyrkii pudottamaan painoaan parantaakseen suorituskykyään tai näyttääkseen urheilullisemmalta. Aluksi suorituskyky saattaa hieman parantua kehon voima/painosuhteen ja suhteellisen hapenottokyvyn ansiosta. Urheilija voi myös tuntea olonsa kevyemmäksi ja saada esimerkiksi ulkonäköönsä liittyviä kehuja, mikä usein vahvistaa toimintaa. Kuitenkin energiavajeen pitkittyessä sairastumis- ja loukkaantumisriski kasvavat, ja suorituskyky alkaa heikentyä.

Urheilijalle saattaa kehittyä lihomisen pelko, mikä voi johtaa syömisen varomiseen erityisesti silloin, kun harjoittelua on rajoitettava loukkaantumisen tai sairastelun vuoksi. Tämä lisää samalla riskiä syömishäiriön kehittymiselle. On tärkeää reagoida oireisiin nopeasti, sillä varhainen puuttuminen parantaa toipumisen ennustetta.

Mahdolliset merkit urheilijan syömisen häiriintymisestä:

• Jatkuva huoli painosta

• Jatkuva pyrkimys laihtua 1-2 kg

• Energiansaannin rajoittaminen niukalla aamupäivän syömisellä

• Voimakas makeanhimo

• Tiukat ruokailusäännöt

• Syöminen yksin

• Suuttuminen ja selittely, jos syömiseen puututaan

• Epäsäännöllinen ruokailu

• Jatkuva tarkka kalorien laskeminen

• Iltaa kohden kasvava voimakas nälkä

• Runsas napostelu ja jatkuva syöminen illalla

• Heikentynyt suorituskyky

• Naisilla ja tytöillä kuukautisten poisjääminen

• Vatsavaivat

Altistavia tekijöitä

Syömishäiriöille altistavia tekijöitä voivat olla muun muassa urheilijan persoonallisuuspiirteet, kuten perfektionismi, tunnollisuus ja heikko itsetunto. Myös lajikulttuurilla saattaa olla merkittävä vaikutus syömishäiriöriskiin. Painokeskeisyys, kehoon kohdistuvat kommentit, liiallinen harjoittelu ja askeettisuuden ihannointi voivat toimia altistavina tekijöinä.

Valmentajilla on merkittävä vastuu siitä, miten painosta keskustellaan urheilijoiden kanssa, sillä yksittäinen kommentti saattaa pahimmillaan laukaista syömishäiriön. Jos urheilija kokee tarvetta laihduttaa, on tärkeää arvioida sen todellinen tarpeellisuus ja konsultoida urheiluravitsemuksen asiantuntijaa.

Laukaisevia tekijöitä

• Pitkittynyt laihduttaminen

• Loukkaantuminen

• Kotoa pois muuttaminen

• Ulkonäköön liittyvä yksittäinen kommentti

• Ihmissuhdeongelmat

• Seksuaalinen hyväksikäyttö

• Läheisen sairastuminen tai kuolema

Nopea puuttuminen tärkeää

Mitä nopeammin syömishäiriöön saadaan hoitoa, sitä nopeampaa toipumista voidaan odottaa. Oireiden tunnistaminen voi kuitenkin olla haastavaa, sillä syömishäiriöön liittyvä käyttäytyminen on tyypillistä urheilussa, ja usein syömishäiriöstä kärsivä henkilö peittelee oireitaan. Ero häiriintyneestä syömisestä tai syömishäiriöstä kärsivän ja kurinalaisesti syövän urheilijan välillä on hienovarainen. Kuitenkin syömiseen ja ulkonäköön liittyvää ahdistusta voidaan pitää erottavana tekijänä.

Syömishäiriön oireita

• Painon, energiansaannin ja kulutuksen jatkuva seuranta

• Vääristynyt kehonkuva

• Pakonomainen treeniohjelman ja ruokavalion noudattaminen

• Itsearvostuksen kytkeminen painoon

• Painon pakonomainen hallinta

• Epäterveelliset laihdutusmenetelmät

• Ahmimiskäyttäytyminen

• Liiallinen liikunta energiankulutuksen lisäämiseksi

Ennaltaehkäisy

Syömishäiriö on vakava ja mahdollisesti pitkäaikainen ongelma, joten sen ennaltaehkäisy on äärimmäisen tärkeää. Urheilijoita ei tulisi rohkaista kalorilaskentaan, laihduttamiseen, rasvaprosentin seurantaan tai rajoitettuihin ruokavalioihin, erityisesti ilman perusteellista perehtymistä lähtötilanteeseen ja taustatekijöihin.

Valmentajien on tärkeää toimia esimerkkeinä joustavan ruokasuhteen edistämisessä. Jos valmentaja itse noudattaa erityisen tarkkaa ruokavaliota, on syytä harkita, miten tämä tuodaan esille julkisesti.

Urheilijan on hyvä ymmärtää, ettei kenenkään tarvitse pyrkiä täydelliseen syömiseen. Erityisesti esteettiset ja painoluokkalajit ovat alttiita syömishäiriöille, ja näissä lajeissa ravitsemusasiantuntijan konsultointi on suositeltavaa.

P.S. Jos kaipaat tukea liikunnan tai ravitsemuksen suhteen, ole yhteydessä toni.hyytinen@gmail.com niin sovitaan ilmainen alkukonsultaatio. Valmennus onnistuu myös etänä.

Jos pidit lukemastasi ja haluat ilmoituksen uudesta artikkelista sähköpostiisi, käy etusivullani ja liity sähköpostilistalleni.

Lähteet:

Eating Disorder hope. https://www.eatingdisorderhope.com/risk-groups/eating-disorder-athletes

Joy E, Kussman A, Nattiv A. 2016 update on eating disorders in athletes: A comprehensive narrative review with a focus on clinical assessment and management

Mehtänen T. Urheilijoiden syömishäiriöt. Syömishäiriöille altistavat tekijät urheilussa luentotallenne. Itä-Suomen yliopisto 2020.

Ristimäki M. Urheilijoiden syömishäiriöt. Tunnistaminen ja ennaltaehkäisy luentotallenne. Itä-Suomen yliopisto 2020.

Kirjoittajasta:

Olen Toni Hyytinen, urheiluravitsemuksen asiantuntija ja valmentaja. Olen suorittanut urheiluravitsemuksen ja liikuntalääketieteen opintoni Itä-Suomen yliopistossa. Lisäksi olen suorittanut Personal Trainer ja Ravitsemusvalmentaja -sertifikaatit Nordic Health Academylla. Minulla on yli 25 vuoden kokemus tavoitteellisesta voima- ja kestävyysharjoittelusta sekä 10 vuoden kilpailutausta vapaaottelussa ja lukkopainissa. Valmennettavani edustavat laajaa kirjoa eri lajeista, aina tavoitteellisista kuntoilijoista MM-tason urheilijoihin.